Nykymallissa sairastavuustiedolla on suuri painoarvo, mikä voi luoda epäterveen kannusteen diagnoosien kirjaamiselle. THL katsoo, että on syytä selvittää sairastavuustiedon painoarvon vähentämistä.

Malleissa huomioidaan hyvinvointialueen asukkaiden ikä ja sukupuoli sekä sosioekonomisia tietoja, kuten koulutus ja työllisyys.

VAIKKA demografiset mallit kuvaavat selvityksen mukaan väestön terveydenhuollon palveluntarvetta suhteellisen hyvin, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon puolella ne eivät toimi yhtä hyvin.

- Katsomme, että tämän vuoksi sairastavuustiedosta ei tule luopua rahoitusmallissa kokonaan. Sitä tarvitaan edelleen, mutta on syytä selvittää, miten sitä voidaan hyödyntää nykyistä kohdennetummin, sanoo ylijohtaja Piia Aarnisalo THL:n tiedotteessa.

Sairastavuustietojen käytössä voitaisiin esimerkiksi painottaa kroonisia sairauksia, kuten muistisairauksia. THL:n mukaan ne selittävät hyvin tulevaa palvelujen käyttöä.

NYKYISEN rahoitusmallin ongelmana on myös se, että hyvinvointialueiden välillä on suuria eroja siinä, miten ne kykenevät toimittamaan rahoitusmallin kannalta olennaisia tietoja THL:n rekistereihin.

- Vaikka alueet toimittavat tietoja koko ajan kattavammin, erot ovat edelleen merkittäviä, Aarnisalo sanoo.

Lisäksi ongelmia on tuottanut rahoituksen määrän heilahtelu eri vuosina.

Rahoitusmallin avulla valtio jakaa hyvinvointialueille noin 27 miljardia euroa vuodessa, minkä vuoksi kyseessä on erittäin tärkeä kysymys. Ihmisten palvelutarpeessa on suuria alueellisia eroja.

- Summan tulisi jakautua hyvinvointialueille tarkoituksenmukaisin, ennustettavin ja läpinäkyvin perustein, sanotaan tiedotteessa.

Aarnisalo muistuttaa, että rahoitusmallin tavoitteiden asettamisessa on kyse poliittisista valinnoista.